Venäläistäminen päättyy hetkeksi – Suomi saa eduskunnan

Venäjä ja Japani kävivät sodan vuosina 1904 – 1905. Venäjä menestyi huonosti ja hävisi lopulta sodan pientä Japania vastaan. Huono sotamenestys aiheutti paljon tyytymättömyyttä Venäjällä. Sen seurauksena Venäjällä alkoi yleislakko. Kansalaiset lähtivät kaduille vaatimaan uudistuksia yhteiskuntaan. He halusivat, että valtaa siirretään itsevaltiaalta keisarilta kansalle. Syksyllä 1905 lakko levisi myös Suomeen, jossa siitä käytettiin nimeä suurlakko. Suomalaiset vaativat venäläistämisen lopettamista ja uutta parlamenttia eli kansanedustuslaitosta.

Lopulta Venäjän keisarin oli pakko suostua kansalaisten vaatimuksiin. Hän lupasi, että Venäjälle perustetaan parlamentti eli duuma. Myös suomalaisille luvattiin uusi parlamentti. Sen nimeksi tuli eduskunta. Lisäksi Venäjän keisari lupasi lopettaa Suomen venäläistämisen.

Vuonna 1906 päätettiin perustaa Suomen eduskunta. Siihen kuului 200 kansanedustajaa, jotka valittiin vaaleilla neljän vuoden välein. Eduskuntavaaleissa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Se tarkoitti, että kaikki yli 24-vuotiaat Suomen kansalaiset saivat äänestää. Suomi oli maailman ensimmäinen alue, jossa myös naiset saivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Suomen eduskunta oli tuolloin maailman demokraattisin parlamentti.

Vuonna 1907 järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit. Työläiset, maaseudun köyhät ihmiset ja naiset pääsivät nyt ensimmäistä kertaa vaikuttamaan politiikkaan. Sen seurauksena valta jaettiin uudelleen. Työläisten etuja ajava Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) olikin vaalien suurin voittaja. Toiseksi suurin puolue oli Suomalainen Puolue, joka ajoi suomen kielen aseman parantamista ja kannatti myöntyvyyslinjaa suhteessa venäläistämiseen. Myös naiset voittivat vaaleissa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naiskansanedustajaa. Ruotsinkieliset menettivät sen sijaan hallitsevan asemansa. Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) sai vain 24 paikkaa eduskunnasta.

Suomen politiikka jakaantui eduskuntavaalien jälkeen kahtia. Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta käytettiin nimeä vasemmisto tai sosialistit. Sosialismia vastustaneista puolueista käytettiin nimeä oikeisto tai porvarit. Oikeistopuolueet olivat Suomalainen Puolue, Maalaisliitto, Nuorsuomalainen Puolue ja Ruotsalainen Kansanpuolue.