Melkein kaikki suomalaiset vastustivat helmikuun manifestia ja venäläistämistä. Suomalaiset olivat kuitenkin eri mieltä siitä, miten venäläistämistä pitäisi vastustaa.
Myöntyvyyslinjan kannattajat ajattelivat, että suomalaisten pitää suostua venäläisten vaatimuksiin. Muuten Venäjä suuttuu ja ottaa Suomelta kokonaan autonomian pois. Myöntyvyyslinjan kannattajat ajattelivat, että menetetyt oikeudet voidaan saada myöhemmin takaisin.
Perustuslailliset harjoittivat passiivista vastarintaa. Se tarkoitti, että he eivät suostuneet noudattamaan uusia määräyksiä ja lakeja. Esimerkiksi miehet kieltäytyivät menemästä Venäjän armeijaan. Virkamiehet ja poliitikot eivät totelleet lakeja, vaan erosivat mieluummin tehtävästään. Monia perustuslaillisia virkamiehiä vangittiin ja karkotettiin Siperiaan. Heidän tilalleen valittiin usein myöntyvyyslinjan edustajia.
Aktivistit halusivat toimia suoraan venäläistämistä vastaan. Osa heistä oli valmis käyttämään väkivaltaa. He salakuljettivat Suomeen aseita ja suunnittelivat jopa Suomen erottamista Venäjästä. Aktivistit toteuttivat lisäksi pommi-iskuja ja poliittisia murhia, joiden tarkoituksena oli pelotella Venäjää. Tunnetuin näistä suuntautui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia vastaan. Hänet murhattiin senaatin talossa vuonna 1904. Monien suomalaisten näkökulmasta aktivistit olivat vapaustaistelijoita. Venäläisten näkökulmasta he olivat terroristeja.
Taiteilijat vastustivat venäläistämistä taiteen avulla. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat suomalaisen taiteen kulta-aikaa. Kansallisromantiikasta tuli suosittu tyylisuuntaus kaikilla taiteen aloilla. Siinä korostettiin suomalaista kulttuuria ja kansan yhtenäisyyttä. Arkkitehdit suunnittelivat jykeviä graniittisia kivitaloja, joiden koristelussa käytettiin kansallisia aiheita. Jean Sibelius sävelsi useita kansallisromanttisia teoksia, kuten Finlandia-hymnin. Erityisen vahvasti kansallisromantiikka näkyi kuvataiteissa. Esimerkiksi Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela maalasivat kuvia suomalaisesta luonnosta ja kansasta. Suosittuja aiheita olivat myös kohtaukset Kalevalasta. Niissä korostettiin suomalaisten vahvuutta, miehisyyttä ja taistelutahtoa.
Venäläistämisestä ja suomalaisten vastustuksesta huolimatta suurin osa suomalaisista jatkoi elämäänsä niin kuin ennenkin. Esimerkiksi maaseudun ja kaupunkien köyhät ihmiset eivät olleet kovin kiinnostuneita helmikuun manifestista. Se ei vaikuttanut heidän elämäänsä juuri mitenkään.