Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat liittoutuneet toisen maailmansodan aikana yhteistä vihollista, Saksaa, vastaan. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kuitenkin ideologialtaan erilaisia valtioita. Yhdysvallat oli demokraattinen valtio, jossa oli vapaa talous. Neuvostoliitto oli totalitaarinen kommunistinen diktatuuri, jossa valtio määräsi taloudesta. Ennen sotaa demokraattiset valtiot kuten Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat huonoissa väleissä Neuvostoliiton kanssa.
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välit alkoivat muuttua huonoiksi, kun Saksa oli häviämässä sodan. Toisen maailmansodan lopussa Stalin halusi valloittaa mahdollisimman paljon alueita Euroopasta ja levittää sinne kommunismin. Yhdysvallat ja Iso-Britannia halusivat myös valloittaa mahdollisimman paljon alueita ja estää siten kommunismin leviämisen. Yhdysvallat ja Iso-Britannia halusivat, että Eurooppaan tulee demokratia ja vapaa talous.
Neuvostoliiton armeija valloitti sodan lopussa suuren osan Itä-Euroopasta. Sen seurauksena Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä ja ne liitettiin Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto otti alueita monilta valtioilta, kuten Suomelta ja Romanialta.
Saksan itäosa oli sodan jälkeen Neuvostoliiton miehittämä ja länsiosa oli Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian miehittämä. Liittoutuneet olivat eri mieltä siitä, mitä Saksalle pitäisi tehdä. Lopulta Saksasta tehtiin kaksi valtiota: Yhdysvaltojen tukema demokraattinen Länsi-Saksa ja Neuvostoliiton tukema kommunistinen Itä-Saksa.
Neuvostoliitto auttoi kommunistit valtaan myös muualla Itä-Euroopassa. Monista Itä-Euroopan valtioista, kuten Puolasta ja Unkarista, tuli kommunistisia diktatuureja. Niistä käytettiin nimeä kansandemokratia, vaikka ne eivät olleet oikeita demokratioita. Neuvostoliiton armeija jäi Itä-Eurooppaan ja Neuvostoliitto sai päättää monista niiden asioista.
Yhdysvallat alkoi tukea 1940-luvun lopulla Länsi-Euroopan valtioita, jotta niistä ei tulisi kommunistisia. Yhdysvaltojen antamasta taloudellisesta tuesta käytettiin nimeä Marshall-apu. Se auttoi Länsi-Euroopan valtioita toipumaan sodasta. Neuvostoliitto kielsi Itä-Euroopan valtioita ottamasta vastaan Marshall-apua.
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä alkoi 1940-luvun lopulla kylmä sota. Eurooppa ja koko maailma jakaantuivat kahteen toisilleen vihamieliseen ryhmään. Nämä ryhmät olivat Neuvostoliiton johtama kommunistinen itäblokki ja Yhdysvaltojen johtama demokraattinen länsiblokki. Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä. Neuvostoliitossa taas pelättiin Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan valtioiden hyökkäystä.
Länsiblokki perusti vuonna 1949 sotilasliiton, jonka nimeksi tuli Nato. Itäblokki puolestaan perusti 1955 oman sotilasliiton, jonka nimeksi tuli Varsovan liitto. Siihen kuuluivat Neuvostoliiton lisäksi melkein kaikki Itä-Euroopan valtiot. Jos kahden valtion välillä alkaisi sota, niin kaikki valtiot joutuisivat mukaan sotaan. Se tarkoittaisi kolmannen maailmansodan syttymistä.
Kylmän sodan sotilasliitot.