Sodat eivät ala koskaan ilman syytä. Tarvitaan yleensä pitkän aikaa jatkunut kehitys ennen kuin sota alkaa. Ensimmäisen maailmansodan pitkän aikavälin syyt ulottuvat 1800-luvulle asti.
Teollinen vallankumous mullisti koko Euroopan. Valtiot rikastuivat ja alkoivat kilpailla siitä, kenellä on suurin teollisuus. Kilpailu johti 1800-luvun lopulla imperialismiin ja Afrikan valloittamiseen. Se huononsi Euroopan valtioiden välisiä suhteita. Imperialismin taustalla vaikutti myös nationalismi, joka korosti oman kansan suuruutta ja paremmuutta.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa nationalismi alkoi muuttua kansalliskiihkoksi. Ajateltiin, että oma kansa on parempi kuin muut kansat, ja on oikeutettua alistaa muita kansoja. Monet nationalistit jopa toivoivat sotaa, koska sen avulla voitaisiin selvittää valtioiden väliset riidat. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan militarismiksi.
Euroopan suurvallat aloittivat kilpavarustelun. Se tarkoitti, että valtiot alkoivat kilpailla siitä, kenellä on suurin ja mahtavin armeija. Teknologian kehitys oli nopeaa ja tehtaissa valmistettiin yhä tehokkaampia aseita, tykkejä ja sotalaivoja. Myös yleinen asevelvollisuus otettiin käyttöön. Se tarkoitti, että kaikkien miesten piti mennä armeijaan. Euroopassa oli nyt suurempia armeijoita kuin koskaan ennen.
Saksan pienet valtiot olivat yhdistyneet vuonna 1871 suureksi Saksan valtioksi. Sitä ennen Saksa oli voittanut Ranskan sodassa ja saanut siltä lisää alueita. Ranskalaiset olivat katkeria ja halusivat saada alueet takaisin. He suunnittelivat uutta sotaa Saksaa vastaan.
Yhdistynyt Saksa alkoi teollistua nopeasti, ja siitä tuli 1800-luvun lopulla Manner-Euroopan voimakkain valtio. Saksan vahvistuminen huolestutti sen naapurivaltioita Ranskaa ja Venäjää. Kun Saksa alkoi rakentaa vahvempaa laivastoa ja lähti valloittamaan siirtomaita, myös Iso-Britannia huolestui.
Euroopan valtiot alkoivat etsiä liittolaisia. Iso-Britannia ja Ranska tekivät vuonna 1904 sopimuksen, jossa ne lupasivat aloittaa yhteistyön. Myös Venäjä tuli mukaan sopimukseen vuonna 1907. Näin syntyi kolmen valtion puolustusliitto, josta käytettiin nimeä kolmoisentente. Myös Saksa tarvitsi liittolaisia. Se teki puolustusliiton Itävalta-Unkarin ja myöhemmin Turkin kanssa.
1900-luvun alussa Euroopan suurvallat olivat jakaantuneet kahteen puolustusliittoon. Tunnelma muuttui kireäksi. Ranskalainen rauhanaktivisti Frederick Passy kuvasi Euroopan ilmapiiriä vuonna 1895:
”Koko (–) väestö valmistautuu murhaamaan toisensa, vaikka kukaan ei halua hyökätä ja kaikki väittävät (–) rakastavansa rauhaa ja tahtovansa sen säilyvän. Silti koko maailma tuntee, että tarvitaan vain jokin ennakoimaton tapahtuma, jokin onnettomuus, jota ei voi estää, että kipinä syttyy (–) ja räjäyttää koko Euroopan taivaan tuuliin.”
