Teollinen vallankumous muutti koko yhteiskuntaa. Vanhassa sääty-yhteiskunnassa jokainen ihminen kuului johonkin ryhmään eli säätyyn. Työläiset eivät kuitenkaan kuuluneet mihinkään säätyyn, vaan olivat täysin uusi ryhmä. Kun työläisten määrä lisääntyi jatkuvasti, vanha sääty-yhteiskunta alkoi menettää merkitystään. Sen tilalle tuli vähitellen 1800-luvulla luokkayhteiskunta, jossa varallisuus määräsi ihmisen arvon ja aseman.

Luokkayhteiskunnan huipulla olivat rikkaat porvarit, jotka omistivat tehtaita tai olivat kauppiaita. Porvareita yhdisti se, että heidän ei tarvinnut tehdä ruumiillista työtä ja heillä oli omaisuutta. Luokkayhteiskunnan alinta luokkaa olivat työläiset. He tekivät raskasta ruumiillista työtä, ja heillä ei ollut omaisuutta. Tuloerot olivat 1800-luvulla suuret. Rikkaat olivat todella rikkaita ja köyhät todella köyhiä.

Vanhassa sääty-yhteiskunnassa ihminen oli perinyt yhteiskunnallisen asemansa vanhemmiltaan. Sen takia ihmiset eivät yleensä voineet vaikuttaa siihen, olivatko he esimerkiksi talonpoikia vai aatelisia. Teollisen aikakauden luokkayhteiskunnassa ihmisen yhteiskunnallinen asema perustui syntyperän sijasta varallisuuteen. Sen takia oli mahdollista, että ihminen saattoi nousta ylempään yhteiskuntaluokkaan esimerkiksi opiskelemalla tai perustamalla oman yrityksen. Se oli kuitenkin yhä harvinaista, sillä opiskelu oli maksullista ja yrityksen perustamiseen tarvittiin rahaa. Siksi työläisten lapsista tuli yleensä työläisiä ja porvareiden lapsista tuli porvareita.

Teollinen vallankumous muutti myös naisten asemaa. Aikaisemmin naiset olivat aina joko isänsä tai aviomiehensä omaisuutta, eivätkä he saaneet päättää itse omista asioistaan. Tehtaat tarjosivat naisille mahdollisuuden tehdä työtä kodin ulkopuolella. Nainen saattoi nyt elättää itsensä omalla työllään, eikä hänen ollut pakko mennä naimisiin. Naiset ja miehet eivät olleet kuitenkaan vielä pitkään aikaan tasa-arvoisia. Esimerkiksi Suomessa naiset vapautuivat aviomiehen holhouksen alaisuudesta vasta vuonna 1930.